lauantai 4. toukokuuta 2019

Smaragdinhehkuinen Mostar

Lentomme saapui Splitiin Kroatiaan, jonka vieressä Trogirissa vietettiin muutama päivä auringosta nauttien ja vielä tähän aikaan vuodesta alastomia rantoja ihmetellen. Rantabulevardit ammottivat tyhjyyttään ja harva ravintola oli pistänyt paikat kuntoon tulevaa kesäkautta varten.

Splitistä napattiin bussi Mostariin - Bosnia Hertsegoviinaan. Bussimatka kesti reilut 4,5 tuntia komeita kallioisia rantamaisemia katsellessa. Emme olleet juurikaan tutustuneet bosniaan etukäteen, muuta kuin googlettaneet, että Splitistä on helppo tehdä päiväreissu Mostariin. 

Bosnian puolelle siirtyessä täytyi puhelimesta sulkea mobiilidata, sillä maa ei kuulu EU tai Eta-alueelle, joten puhelinlaskut olisivat äkkiä tähtitieteelliset. 

Saavuttuamme Bosnia-Hertsegovinan federaation puolelle katselimme bussin ikkunasta silmiä hiveleviä maisemia - taustalla siintäviä Dinaarisia Alppeja, turkoosina mutkittelevaa Neretva-jokea ja suunnatonta vehreyttä kaikkialla. Olin törmännyt jossain netin syövereissä juttuun Bosnian erikoisesta veden väristä. Vesi oli toden totta Bosniassa sekoitus tuttua kirkasta turkoosia välimereltä, mutta siinä oli salaperäinen lisä smaragdinvihreää, joka kuvasti hyvin myös Bosniaa maana. 




















Bosnia oli kaikkea muuta kuin mitä osasimme odottaa ja teki suuren vaikutuksen meihin. Ruoka oli äärettömän edullista, annokset jättimäisiä, paikallinen viini herkullista ja luonto jylhää ja ristiriitaista. 

Rakennukset olivat täynnä luodinreikiä, mutta seuraavassa korttelissa lepäsi uutuuttaan kiiltävä Ferrari ja palatsimaiset rakennelmat. Turisteja oli tähän vuodenaikaan vähän. 

Kansalaisuuksia näkyi bosniassa romanikerjäläisistä intialaisiin ja korealaisiin. Ympäristö oli sekamelka islamin uskontoa, moskeijoita ja basaaritavaraa, toisaalta kristinuskon kirkkoja. Oli bosniakkeja, kroaatteja ja serbejä. 

Sekasopasta huolimatta olo oli koko ajan turvallinen ja ystävällisempiä tyyppejä kuin täällä saa hakea. Majatalomme isäntä haki meidät ja auttoi kielimuurista huolimatta parhaansa mukaan. Lähimarketin myyjä pakkasi tavaramme muovipussiin pyytämättä ja toivotti meidät tervetulleeksi uudelleen. Paikallisen printterifirman miekkonen neuvoi minua hakemaan bussiliput suoraan asemalta ilman välityskuluja, vaikka olisin heidän kauttaan voinut printata ne itselleni pientä maksua vastaan. Pieniä arjen tekoja, hymyjä ja rehtiyttä. Vitsi jäi hyvä vire ja pittoreskejä muistoja täältä. 

Jokaisella maalla ja kaupungilla on oma taajuutensa ja tuoksunsa. Bosnia oli sekoitus mausteisuutta ja leutoa kesäpäivää.

 Ihan kuin olisi hypännyt mukaan johonkin entisaikaiseen tarinaan.