maanantai 4. tammikuuta 2016

Tämän tytön markkina-arvo


Upeat talvikelit ovat näyttäytyneet lähiaikoina täällä Kokkolassa ja hermoloma Turusta on venynyt jo pariin viikkoon. Hermoloma on tullut todellakin tarpeeseen, kun nassu meikittömänä, iskän reinot jalassa ja mamman paksuimpaan takkiin pukeutuneena vie koiraa ulos ja tuntee olevansa kotona, tyytyväinen ja onnellinen ilman kummempia ulkoisia tekijöitä. Täällä hiljaisuudessa mieli valaistuu kaikesta turhasta ja tajuaa, kuinka autuaaksi tekee perhe ja pienen koiranpennun vieressä nukkuminen.


Ihan lähipäivinä täytyy kylläkin palata takaisin opintojen pariin ja muuttaa uuteen kämppään. Päätettiin siis muuttaa uuteen asuntoon, koska hintalaatusuhde ei vanhassa oikein enää täsmännyt. Kriteerit alkavat tässä kohtaa olla jo melkoiset, kun lattiat ja kämppä pitäisi olla hyväkuntoinen, vuokra alhainen ja hyvällä sijainnilla ja tottakai vielä asuttaa pikkuinen koiruus. ;D

Olen tietoisesti viettänyt joululomalla vähemmän aikaa koneella ja varsinkin blogien/ instagramin parissa. Mulla on jotenkin tullut mitta täyteen vääristyneistä arvoista, epäaitoa ja hamstrauskeskeistä some-elämää kohtaan. Sanonpa vaan, että varmaan 7/10 mun naispuolisista tutuista elää yli varojensa tai ainakin esittää elämänsä paljon paljon hohdokkaampana kuin se oikeasti on. Voi että oikeasti arvostan niitä nykyajan ihmisiä, jotka eivät halua käyttää omaisuuttaan muiden miellyttämiseen.  En koe oloani viihtyisäksi pröystäilevien tyyppien kanssa enää, joiden uhrautuminen loppumattomaan kilpakoristeluun syö munkin sielua siinä sivustaseuraajana. Vuosi vuodelta muutun enemmän hipiksi ja karsastan sitä toista ääripäätä.

Mä olen aina ymmärtänyt rahallisen satsauksen elämän niillä eri osa-alueilla, joissa hinta on suoraan verrannollinen laatuun. Toiset kulkevat kadulla viimeisen päälle harkittu look päästä varpaisiin tonnin Parajumpers takki päällään, luikkari olalla, By Malene Birger kännykkäkuori loistaen ja keneltäkään ei myöskään jää huomiotta tämän neidin Lexingtonin ja Gantin logohuivi sekä pipo. Kun kotiin sitten kurkataan, kulunut muovimatto tai ainakin Ikeakalusteet huutavat opiskelijakämppää. :D Kaupan kassalla työskennellään kaikki viikonloput siksi, että voidaan rahoittaa tämä yltäkylläisyyttä ihannoiva elämäntapa, vaikka satsaus ehkä koulutukseen ja omiin intohimoihin toisi paljon enemmän sisältöä pieneen elämään. Näitä nimenomaisia tyyppejä on muuten monia. Alennusmyynneissä mm. bongattu kyseinen kävelevä ihmismainostaulu jokainen mahdollinen vaatekappale logoa ja merkkiä räiskyen kengistä kännykänkuoreen ja vielä reippaasti yli kolmekymppisellä naisella. 

Monesti se logottomassa vuosien takaisessa ehkä jo vähän kulahtaneessa takissa kävijä on eläinten suojelija, maailman matkaaja, kirjallisuudesta ja taiteesta nauttiva hyväntekijä, jonka asunto sattuu sijaitsemaan Eirassa ja sijoitusomaisuus lähentelee sellaisia summia, joista somejulkkikset vain haaveilee.

 Jotkin henkilöt mun lähipiiristä mukaanlukien tuntuvat imeytyvän mustaan aukkoon tässä muiden miellyttämiseen keskittyvässä ajanjaksossa ja samalla pala heidän sydämestä menee mukana. Aika usein tuloksena on itseään täynnä oleva henkilö, ilman todellisia ystäviä, huutava pula hyväksynnästä, mutta 1000 tykkäystä instagram-kuvalla. Ihan kuin tykkäykset ja seuraajat määrittelisi ihmisarvon. :)

Tämän tytön markkina-arvo tulee jostain ihan muusta.






6 kommenttia:

  1. Viisaita sanoja, oon täysin samaa mieltä :) Oon myös viimeset pari vuotta kokenu hirveetä krapulaa kaiken ostomanian takia ja lopettanut esim. monen blogin lukemisen. Onneksi oikeassa elämässä on sattumalta tai tietoisesti hakeutunut sellaseen seuraan, jolle tollanen statuksen tavoittelu merkkikaman hankkimisella ei merkkaa mitään.

    Mä vietin uuden vuoden pitkästä aikaa vanhempien kanssa Vuokatissa ja oli ihanaa käydä vaan hiihtämässä ilman meikkiä rumissa hiihtokuteissa ja nauttia sen jälkeen saunasta ja lautapeleistä ilman mitään somea. Ehkä vaikuttaa myös se kun tulee ikää lisää, niin ns. aidot asiat alkaa merkkaamaan enemmän kun pinta, koska myönnän itekin nuorempana olleeni enemmän merkkikaman perään.

    Kivaa uutta vuotta:-)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Halleluja!! :D Mäkin oon karsinut blogilistaani ihan huolella. Erittäin piristävää lukea kaikkea aivan erilaista ja omasta arjesta poikkeavaa!

      Vuokatti kuulostaa aivan mahtavalta! Voikun tässä kans ehtis Rukalle vielä keväällä =) Mäkin kyllä välillä panostan merkkeihin, mutta tavoitteena ei kuitenkaan ole mainostaa kaikkia logoja hitosti muille. Ostan siksi, että tykkään itse ja saan laadukasta kamaa. Onhan se nyt paljon parempi kaikilta näkökannoilta ostaa se kestävämpi ja kalliimpi vaihtoehto kuin kymmenen huonoa. :)

      Poista
  2. Vau mikä teksti, oot tosi taitava kirjottamaan! I could not accept more :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti!! Kiitos <3 Kiva toisinaan kirjoittaa ihan jotain ajatuksiakin!

      Poista
  3. kiva kuulla susta jälleen ja vielä
    näin jymäyttävän tekstin myötä!
    elämässä kannattaa panostaa siihen mikä tekee onnelliseksi, mutta kannattaa muistaa että haudassa aineellisista asioista ei oo kenellekkään iloa :)
    yhdyn siis sun ajatuksiin!
    onnea uuteen kotiin ja alkaneelle vuodelle!
    -K

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheee thänks! :D

      Hyvin kyllä sanottu, eipä juuri paremmin voisi sanoa!! :)

      Kiitos samoin! <3

      Poista

Thanks for leaving a comment, I greatly appreciate your taking time to do so!